Tervetuloa kurssille! Tämän kurssin tavoitteena on auttaa sinua suunnittelemaan omalle hevosellesi terveellinen ja kehittävä liikuntasuunnitelma hevosen valmennusfysiologian perusteiden pohjalta. Valmennusfysiologian perusteet pysyvät samana riippumatta siitä, onko kyseessä aktiivisesti kilpaileva kilpahevonen vai kevyemmässä työssä oleva harrastehevonen.

Tällä kurssilla ei käsitellä huippukilpahevosen valmentamista, vaan keskitytään ensisijaisesti harrastehevosiin ja harrastekilpahevosiin. Kurssin ohjelmat sopivat hevosen valmisteluun seura- ja aluetasolle, mutta korkeampiin kilpailuluokkiin siirryttäessä olisi hyvä perehtyä oman lajisuunnan valmennusohjeisiin ja -suosituksiin eli lajivalmennukseen.

Tämän kurssin sisältö pohjautuu tutkittuun tietoon hevosen valmennuksen perusteista, pääpainopisteenä on ratsun valmennusfysiologia.

Huomaa ennen aloitusta:

Lue kurssi ensin kokonaan huolellisesti läpi. Vasta sen jälkeen olisi hyvä paneutua syvemmin yksittäisiin oppitunteihin.

Hevosen valmennusfysiologia

Valmennusfysiologian peruspilarit:

1. Valmennuksen ensisijainen tavoite on kehittää hevosen hiusverisuoniverkostoa, jotta sen hapen saanti kudoksille olisi maksimaalista.
2. Valmennuksella kehitetään perus- ja kestävyyskuntoa.
3. Valmennuksella pyritään kehittämään keuhkoja, sydäntä ja lihaksia.
4. Valmennuksen tulisi parantaa hevosen henkistä hyvinvointia. Yli- ja alitreenatuilla hevosilla on riski krooniseen stressiin ja sitä kautta stressiperäisiin sairauksiin.
5. Valmennuksella pyritään pitämään hevonen terveenä ja hyvinvoivana, vähentäen riskejä loukkaantumisille ja sairauksille.

Kaikki hevosen ohjattu liikunta on valmennusta

Hevosurheilussa liikunta jaetaan neljään osa-alueeseen:

1. Aktiivinen elämäntapa (laitumella, aktiivipihatossa jne) – ruokinnassa: ylläpito.
2. Peruskuntokausi (nuoret ja vanhat hevoset, toipilaat, harrastehevoset) – ruokinnassa: kevyt työ.
3. Kilpailuun valmistava kausi (kilpahevoset peruskuntokauden jälkeen, tuntihevoset) – ruokinnassa: kohtalainen työ.
4. Kilpailukausi (työhevoset, kilparatsut) – ruokinnassa: raskas työ.
5. Kilpailukausi (tiheästi kilpailevat ravihevoset, kenttähevoset, työhevoset) – ruokinnassa: erittäin raskas työ.

Liikunta voidaan jakaa kuitenkin myös hevosen elämäntilanteen ja omistajan tavoitteiden mukaan. Kaikkia hevosia ei tarvitse valmentaa kilpailuperusteisesti, vaikkakin kausiajattelua olisi hyvä hyödyntää myös harraste- ja tuntihevosilla.

Harrastehevosen näkökulmasta voidaan puhua:

1. Aktiivinen elämäntapa.
2. Terveysliikunta.
3. Kuntoliikunta.
4. (Kilpaurheilu. Harraste-, tunti- ja asiakaskäyttöhevonen ei tarvitse harjoituksiinsa kilpaurheilun kuormitustasoa).

Liikunnan kuormittavuuden arvioiminen vaihtelee hyvin paljon. Tutkitusti hevosenomistajien on vaikea arvioida hevosensa liikunnan määrää ja työn kuormittavuutta. Tämä johtaa helposti liikunnan ja ruokinnan epäsuhtaan, mikä taas altistaa hevosen esimerkiksi lihomiselle. Yksi kurssin tavoitteista onkin antaa perustiedot siitä, miten hevosen työn kuormittavuutta lasketaan ja miten sitä voi säädellä turvallisesti ja terveellisesti.

Liikunta pitää hevosen terveenä

Liikunta on hevoselle perustarve. Kotieläimistä hevonen on todennäköisesti liikunnan suhteen vaativin. Liikunnan ei tarvitse aina olla tavoitteellista, päinvastoin, liikunnan terveyshyödyt ovat suurimmat terveys- ja kuntoliikunnan tasolla, eli terveillä ja aktiivisilla elämäntavoilla.

Harrastehevosillakin liikunnan voi jakaa kausiajattelun pohjalle, jolloin kuormitus pysyy tasaisena. Mikään ei estä harjoittelemasta harrastehevosen kanssa nousujohteisesti, vaikka tavoitteena ei olisi kilpaileminen. Hevosen terveys ja hyvinvointi on erinomainen tavoite.

Valmennus on laaja joukko erilaisia asioita joita pitää tietää

Valmennus on aina kokonaisvaltaista. Liikunta vaikuttaa koko hevoseen. Liikunnan hyödyt ja haitat ovat sidottu hevosen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin joka kattaa kaikki elämän osa-alueet. Valmennuksen lisäksi tulisi siis huomioida ainakin seuraavat osa-alueet:

• Ruokinta
• Koulutus
• Liikunta / valmennus
• Ympäristö
• Elämänrytmi
• Kehonhuolto
• Varusteet
• Terveys
• Ihmisen toimien vaikutus

Millainen valmentaja sinä haluat olla?

Tämä on tärkeä kysymys jonka jokaisen hevosten kanssa toimivien tulisi kysyä itseltään. Haluatko sinä olla se venäläisen klassisen linjan balettivalmentaja, joka ottaa jalasta kiinni ja venyttää kunnes tanssija itkee? Vai haluatko olla tsemppari, joka opettaa hevoselle ergonomisen tavan liikkua, kannustaa ja kehittää hevosta?

Sinä itse päätät, millaisen valmennuslinjan otat ja millaisen suhtautumisen liikuntaan hevosellesi opetat. Hevonen oppii hyvin nopeasti, että liikunta tuottaa hyvää oloa – mutta vain silloin kun se tuottaa hevoselle hyvää oloa. Jos liikunta tuottaa vain kipua ja väsymystä, myös hevosen suhtautuminen liikkumiseen tulee olemaan sen mukainen.

Hyvän valmentajan portaat: peruskestävyyskunto, terveysliikunta

• innostaminen ja motivointi
• itseluottamuksen tukeminen
• perustaitojen opettaminen
• lajin perusteiden opettaminen
• liikunnallisen elämäntavan opettaminen

Hyvän valmentajan portaat: vauhtikestävyyskunto, kuntoliikunta

• taitoharjoittelu
• fyysinen harjoittelu: voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus
• psyykkiset ominaisuudet ja niiden harjoittelu
• kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu

Oppitunnin materiaaleista löydät kaavion jossa on kirjattuna mihin kaikkialle hevosessa me vaikutamme liikunnalla. Opiskele liikunnan terveyshyödyt ja -haitat kaavio tarkkaan, sillä se toimii ohjenuorana läpi tämän kurssin ja sen tulisi kulkea ohjenuorana läpi hevosen elämän.